Talousveden laatua seurataan vesinäytteistä, joita otetaan raakavedestä, laitokselta lähtevästä vedestä ja eri puolilta jakeluverkostoa. Talousveden laadun valvontaa suorittaa terveydensuojeluviranomainen (Kalajoen kaupunki - Terveysvalvonta).
Pohjavesi on luonnostaan lievästi hapanta, josta johtuen se neutraloidaan kalkkikivisuodatuksella. Ennen verkostoon johtamista veden mikrobiologinen laatu varmistetaan UV-käsittelyllä.
Hygieenisen laadun ohella tärkeitä seurattavia parametreja ovat mm. rauta, mangaani ja hapettuvuus (humuspitoisuus), jotka jo pieninä määrinä voivat aiheuttaa saostumia verkostoon. Haitta on tekninen, ei terveydellinen. Saostumien määrää seurataan sameusmittauksilla.
Maamme pohjavesi on luonnostaan pehmeää, eli mineraalisuoloja on niukalti. Kalkkikivisuodatus nostaa veden kalsiumpitoisuutta ja kovuutta. Kalsium on elimistölle tärkeä mineraali. Käsittelyssä veden kalsiumpitoisuus kohoaa noin 30 mg/l. Kovuusarvo jää alle 1 mmol/l, mikä on normaaliarvo ja pesukoneiden pesuaine voidaan annostella alimman annosteluohjeen mukaan.
Keskeisimmät viranomaisvelvollisuudet talousveden laadun valvonnassa kuuluvat terveysviranomaisille.
Terveysviranomaiset valvovat
Terveydensuojeluviranomainen valvoo, ettei talousvetenä käytetä vettä, josta saattaa aiheutua terveydellistä haittaa. Valvontaa varten terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistoiminnassa vesilaitoksen kanssa laatia valvontatutkimusohjelma. Vesijohtovedestä on tehtävä talousvesiasetuksen (1352/2015) määräämät tutkimukset. Vedenjakelualueella näyte otetaan kuluttajan hanasta, jolloin näytepaikka täyttää asetuksen mukaisen valvontavelvoitteen. Viranomaisvalvonnan tutkimustulokset ovat julkisia asiakirjoja.
Omavalvonnan vesinäytteet käyttötarkkailun turvana
Viranomaisvalvonnan vesinäytetulokset käytetään hyväksi osana vesilaitoksen omavalvontaa, mutta yleensä ne eivät riitä laitoksen käytön tarkkailuun. Käyttötarkkailuun tulee talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaan sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Vesilaitokset ovat yksilöllisiä, joten omavalvonnan vesinäytteiden määritykset ja näytetiheys suunnitellaan laitoskohtaisesti. Omavalvonnan vesinäytteillä valvotaan laitokseen tulevan raakaveden ja laitokselta lähtevän veden laatua. Lisäksi tarkkaillaan vedenlaatua vesisäiliöissä.
Vedentuotantoketjun riskinarviointi ja riskienhallinta
Talousvettä toimittavan vesilaitoksen on terveydensuojelulain (763/1994) 20§ mukaisesti laadittava koko vedentuotantoketjun kattava riskinarviointi. Riskinarvioinnin avulla pyritään ennaltaehkäisevästi löytämään talousveden saastumista ja häiriötilanteita aiheuttavia tekijöitä.
Vihannin Vesi Oy, Vihannin Vesiosuuskunta, Ilveskorven vesiosuuskunta ja Lumimetsän seudun vesiosuuskunta ovat laatineet riskinarvioinnin Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan-periaatteen mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarviot alkuvuodesta 2021. Riskinarviointien yhteenvetona voidaan todeta, että vesilaitosten suurimmat riskit ovat talousveden laatuun liittyviä. Riskinarvioinnissa otettiin huomioon vesilaitosten vedenjakelualueiden sijainti suhteellisen harvaan asutuilla alueilla, joilla poikkeuksellisen kriisin aikana voidaan turvautua omatoimisuuteen ilman pelkoa laajamittaisista epidemioista. Vedenjakelun varmistamiseksi tuotantoeläintiloille suositellaan omaa varavedenhankintaa tai välisäiliötä.